Andrés Iniesta syntyi pienessä Fuentealbillan kylässä ja siirtyi teini-ikäisenä FC Barcelonan legendaariseen La Masia -akatemiaan. Hän ei ollut fyysisesti vahva tai erityisen nopea, mutta hänen pelisilmänsä ja tekninen taitonsa erottuivat välittömästi. Iniestan kyky pelata molemmilla jaloilla, säilyttää rauhallisuus ja löytää ratkaisut vaikeissakin tilanteissa teki hänestä ainutlaatuisen. Hänen nousunsa edustusjoukkueeseen oli hiljainen mutta määrätietoinen – Iniesta ei ollut äänekäs, mutta hänen jalkapallonsa puhui puolestaan. Hänestä kasvoi nopeasti keskeinen hahmo FC Barcelonan keskikentällä. Iniestan debyytti tapahtui vuonna 2002, ja jo muutamassa vuodessa hänestä tuli yksi joukkueen tärkeimmistä palasista. Hänen pallovarmuutensa ja pelinlukutaitonsa tekivät hänestä luotettavan pelaajan kaikissa tilanteissa. Yhdessä Xavin ja Busquetsin kanssa hän muodosti keskikentän, joka dominoi peliä pallonhallinnan ja älykkyyden keinoin. Iniesta ei pyrkinyt näyttävyyteen – hän pyrki täydellisyyteen.
Iniestan ura FC Barcelonassa ajoittui seuran historian menestyksekkäimpään aikaan. Hän voitti joukkueessa muun muassa yhdeksän La Ligan mestaruutta ja neljä Mestarien liigaa. Hän oli osa niin Frank Rijkaardin, Pep Guardiolan kuin Luis Enriquen suursuunnitelmia, mutta säilytti oman pelityylinsä muuttumattomana: tyylikkäänä, tehokkaana ja ajattomana. Iniesta ei ollut tyypillinen tähtipelaaja, joka dominoi otsikoita, mutta hänen pelillinen vaikutuksensa oli valtava. Hän kontrolloi tempoa, löysi syöttöväylät, joista kukaan muu ei haaveillut, ja loi tilaa muille. Hänen harhautuksensa ja liikkeensä olivat sulavia, ja pallonhallinta lähes virheetöntä. Hän ei tarvinnut fyysistä ylivoimaa – hän käytti älyä ja rytmitajua. Kentällä hän oli johtaja ilman huutoa, esimerkki ilman vaatimuksia. Iniesta pysyi lojaalina Barcelonalle koko Euroopan-uransa ajan ja sai sekä joukkuekavereilta että vastustajilta poikkeuksellista arvostusta. Hänet muistetaan pelaajana, joka teki ympärillään olevista parempia.
Andrés Iniesta oli yksi Espanjan menestyksekkäimmän maajoukkueen kirkkaimmista tähdistä. Hän pelasi EM-turnauksissa 2008 ja 2012 sekä MM-kisoissa 2010, joissa Espanja voitti jokaisessa mestaruuden. Hänen tärkein hetkensä tuli vuoden 2010 MM-finaalissa, kun hän teki voittomaalin jatkoajalla Alankomaita vastaan – maali, joka nosti Espanjan ensimmäistä kertaa maailmanmestariksi. Se hetki teki Iniestasta kansallissankarin. Hän pelasi maajoukkueessa yhteensä 131 ottelua ja teki 13 maalia, mutta hänen vaikutuksensa ulottui tilastojen ulkopuolelle. Hän oli ratkaiseva pelaaja niin kentällä kuin pukukopissa, johon hän toi rauhallisuutta ja johtajuutta. Iniestan kyky säilyttää keskittyminen ja suoritusvarmuus paineen alla teki hänestä ihanteellisen pelaajan suurissa otteluissa. Hän ei etsinyt sankaruutta, mutta se löysi hänet. Kentän ulkopuolella hän on tunnettu nöyryydestään ja urheilullisesta käytöksestään, joka on inspiroinut lukemattomia nuoria pelaajia.
Uran loppuvaiheessa Iniesta siirtyi Japanin J-Leagueen Vissel Kobeen, missä hän jatkoi esimerkillistä uraansa kansainvälisesti arvostettuna ammattilaisena. Vaikka pelitaso oli eri kuin Euroopan huippusarjoissa, hänen vaikutuksensa joukkueeseen ja koko sarjaan oli merkittävä. Hän jakoi osaamistaan, kasvatti ympärillä olevia pelaajia ja toi mukanaan mestarin mentaliteetin. Iniesta ei koskaan muuttunut – hän pysyi uskollisena itselleen ja pelilleen. Hän ei ollut äänekäs johtaja, mutta hän oli yksi kaikkien aikojen vaikuttavimmista. Hänen perintönsä elää edelleen Barcelonan ja Espanjan kentillä – sekä nuorten pelaajien tavoitteissa että jalkapallokulttuurissa, joka arvostaa älyä, tekniikkaa ja vaatimattomuutta. Iniesta ei ehkä ollut show’n tähti, mutta hän oli sen sielu. Hänen panoksensa jalkapallolle on korvaamaton, ja hänen nimensä mainitaan aina, kun puhutaan pelin kauneudesta.